Tänään olivat vuorossa seuraamiset. Ihan tyytyväinen olen, tosin katsekontaktia on treenattava tässä yhteydessä mutta muuten ihan ok... Ainut mikä oli, niin meille tuli pieni häiriötekijä. :D Äiti nimittäin tuli katselemaan kentän laidalle ja tämäpä herra alkoi vinkua ja vouhottaa nähdessään kaukaa tutun ihmisen. Jouduin komentamaan kyllä äitin pois ja kesti vähän aikaa, ennen kun sain taas koiraan kunnon kontaktin, vähän aikaa se tosiaan haahuili ihan miten sattuu!

Lisäksi oli lopussa läksynkuulustelu edelliskerralta: luoksepäästävyys meni nappiin, koira oli tosi nätisti sivulla. Ja paikallamakuu myöskin, oli 2 minuutin harjoitus. Muutamia koiria lähti omille teilleen, mutta Pate pysyi oikein tomerasti ilme värähtämättä paikallaan niin kuin kuuluikin. :)