Ei juuri kummempaa ole tapahtunut, mutta seuraa nyt kuitenkin pikku kirjoituspätkä. :)

Täytyy miettiä oikein, mistä alottaisi. Selitetään ensiksi nyt vaikka meidän treenailuistamme. Toko menee tällä erää vähän vaihtelevasti, kontaktia on tullut hitusen lisää (varsinkin jos jotain superhyvää palkkaa), mutta esim. tällä viikolla taas on kyllä riittämiin ollut sellaisiakin päiviä kun tarttisi huhuilla että saa jonkinlaisen yhteyden koiraan... Olen harjoitellut nyt alo-liikkeiden lisäksi pikkuhiljaa myöskin joitain muita liikkeitä, tällä viikolla on kokeiltu esimerkiksi pysähtymistä luoksetulosta. Sitä olen lähinnä treenaillut pallolla, siispä kutsun koiran luokseni ja noin matkan puolivälissä huudan seiso ja heitän sille tennispallon samanaikaisesti. Yleensä olen siinä vaiheessa myös sitten vapauttanut koiran, siis että liike loppuu siinä kohdin. Paten kanssa on myös tehty kaikenmaailman kierimis- ja pyörimistemppuja, ja huomasin sellaisen asian, että Pate menee tokossakin nyt paljon innokkaammin maahan, kun se odottaa kieri-käskyä. :D Noutoja ei hirveästi ole lähi aikoina otettu, jokatapauksessa yleisesti ottaen sisällä tulee kädelle lähes sataprosenttisesti, ulkona taas homma tuppaa olemaan toisinaan vähän liisteriä... Pate meneekin Elinan kanssa SNJ:n päänäyttelyssä rotukehän lisäksi myös junior handleriin, joten nyt on syytä harjoitella ennen sitä. Myös minä olen hitusen kokeillut Paten kanssa junnuliikkeitä, koska tuumimme puolitosissamme asiaa, että minäkin osallistuisin ensi vuoden aikana ainakin kerran junnuihin: se olisi sitten nyt tai ei koskaan, kun sitä seuraavana vuonna olisin jo liian vanha siihen hommaan. ;) Seisomisesta vielä sen verran, että nykyään Pate pysyy paljon mukavemmin paikallaan silleenkin, että ei ole namia kokoajan suussa vaan ihan vaan asettelee jalat, ja pitää hännästä ja vaikka namikädellä välillä vähän sohii ilmassa niin jätkä pysyy tarkkaavaisen näköisenä. :D Lokakuun aikana varmaankin tehdään Paten elämän toinen MEJÄ-harjoitus jossain vaiheessa...

Paten -varsin myöhäiseen ajankohtaan sijoittuneen- karvanlähdön seurauksena ovat nyt karvat kasvaneet tosi hyvin takaisin, mutta yksi hassu muutos on tapahtunut, nimittäin se, että pojan selkä on kauttaaltaan tummunut tai pikemminkin kultaantunut. Tästä kuvasta vähäisen näkyy esimerkkiä:

Saattaahan se toki myös olla, että viime talvena olis ollu sama juttu, mutta sitä ei nyt vaan enää muista. Ero vaan on tosi selvä, kun katselee jotain kesällä otettuja kuvia, joissa Pate on ihan vitivalkoinen.

Se Advancen säkki loppui ja koska ei eläinkauppaan päästy nyt tässä, äiti osti marketista ihan Hau-Hau Championia. Yleensä en ole oikein perustanut näistä marketruuista, mutta kun katselin pussien selosteita kiinnitin huomioni kyllä siihen, että tuossa Hau-Hau:ssa on suhteessa puolet enemmän lihaa kuin esim. juuri Advancessa ja lisäksi se ei sisällä vehnää eikä väriaineita. Rupesin ajattelemaan, että miksikäs periaatteessa tuota Hau-Hau:ta ei voisi Patelle jatkossakin syöttää, jos se nyt vaikuttaa Patella hyvältä. Niin ja pitäisi niihin pevisa-tutkimuksiin keritä varata se aika, varmaan maanantaina soittelen Sorvolle.